Konstellaatioretriitti naisille
TIETÄJÄSIELUN KOTIINPALUU: PYHÄ LÖYLY

Nouse, luontoin, lovesta, haon alta haltiani,
syntyni syvästä maasta, isäni luonto, emäni luonto,
päälle luontoni omani, kaikehin muien luontohista.

Tietäjäsielun kotiinpaluu ja pyhä löyly

Löyly vanhan kansan sielukäsityksen mukaan yksi kolmesta sielun osasta: Se ilmentää elämänvoimaa, sitä lämmintä hengitystä, mikä kehossamme kulkee niin kauan kuin olemme elossa tässä kehossa.

Sauna on ikivanhan kansanperinteemme suojelija. Sauna on selviytynyt läpi kaikkien aikojen ja kehityskulkujen, ollen sielun suojelija, lämmittäjä ja kansanperinteen ylläpitäjä. Saunassa kaikki luonnon elementit ovat läsnä ja kutsuvat tasapainoon: Kivet lämpiämät ja tuovat perustan löylyn synnylle. Olemme alasti, samalla tavoin kuin syntymässä. Olemme kehollisesti läsnä. Vesi on myös läsnä: Virkistäen, luoden löylyä, hikoillen ja peseytyen. Tuli lämmittää kiukaassa, ja kuuntelemme tulen läsnäoloa. Ilma on täynnä löylyä, joka yhdistää ja tulee osaksi elämänvoimaamme. Taivaalla tuikkivat saunan yläpuolella tähdet, aurinko ja kuu, kun astumme hiljaisuudessa luonnon pyhyyteen.

Saunassa annamme kehomme, mielemme ja sielumme levätä ja rentoutua osana konstellaatioretriitin kokonaisuutta. Saunarituaalissa sidomme konstellaatioretriitin intentiot osaksi löylyä. Astumme saunasta uuteen olemisentilaan, virkeänä, raikkaana, puhtaana, ja löylyn
siunaamana. Täydenkuun aikaan Frantsilassa.

Täydenkuun aikaan Frantsilassa

Tämä toukokuun täydenkuun ajan shamanistinen konstellaatioretriitti toteutetaan Frantsilan Tilalla, jonka yrttisauna toimii retriittimme saunakohtuna. Keväiset yrttipellot tuoksuvat ja kevään perhoset lentelevät, kun kuljemme Frantsilan yrttipolkua läpi metsän ja peltojen.

Luomme yhdessä

Tietäjäsielun kotiinpaluu -saunateen keväisistä yrteistä. Toukokuun täydenkuun aikaa sanotaankin ”kukkien täydeksi kuuksi” (eng. the flower full moon), kun pohjoisella pallonpuoliskollamme kukkien parhainta kukinta-aikaa. Koemme ja tutkimme yhdessä, mikä vaikutus yrteillä ja kukilla on tämän retriitin tietäjäsielulle ja ruumissielulle, ja kuinka täydenkuun ajan herkkyys, tunteiden voima ja täydellistyminen tukevat tätä konstellaatiota. Lauantain vietamme Koskelan Museotorpalla, jonka hiisimäiset luonnon pyhät paikat ja Oravan pesä-niminen sali kannattelevat konstellaatiotilaa, johon yhdessä astumme.

Sielun paluu

Sielun paluu on Suuren Äidin paluu. Paluu animistiseen todellisuutemme ja tietoisuuteen, johon on sisäänrakennetuna kaiken elävyys, sielukkuus ja yhteenkuuluvuus. Kaiken elämän pyhyys – ei ideologiana tai uskomusjärjestelmänä, vaan koettuna ja yhdessä jaettuna todellisuutena. Aivan keskeinen osa todellista sielullistumisen prosessia, sen alusta, on yhteytemme Äiti Maahan. Vasta osana maaemon ekosysteemiä sielullistumisemme voi tapahtua niin kuin se luonnollisesti haluaa tapahtua, muistamme oman luontomme myös ihmisenä ja kuinka täällä eletään tavalla, joka palvelee koko luomakuntaa.

Ruumissielu ja löyly

Sielu on liian suuri mysteeri, että sitä voisi kukaan täysin määritellä. Egyptin mytologiassa tunnistetaan seitsemän sielun aspektia, suomalaisessa perinteessä yleensä kolme – mutta niidenkin määritelmät vaihtelevat. Suomensukuisten kansojen sielun ymmärryksessä ruumissielulla on keskeinen merkitys. Ruumissieluun liitty vahvasti löyly, mutta ne eivät ole synonyymejä: ruumissielu liittyy suoraan
fyysiseen ruumiseen, löyly on sen henki, hengitys. Ilman ruumissielua löylyllä ei ole mihin asettua. Ruumissielu liittyy saumattomasti planetaariseen olemiseemme ja Äiti Maahan.

Veen tyttö,
Veen entinen emäntä,
Nouse mun kansan kapisemaan
Tervettä tekemään,
Rauhoa rakentamaan
Lähe kanssani kylään!

Tällä retriitillä huomiomme on ruumissielussa ja löylyssä. Ensin tutkimme sielujemme ulottuvuuksia konstellaation avulla, sitten vahvistamme sieluamme ja sielunyhteyttämme saunarituaalilla ja löylyn luomisella. Sauna on ollut suomalainen temppeli kautta aikain, jossa myös sielua on hoidettu ja vahvistettu. Sielu avautuu kokemuksellisesti – ei teoreettisesti.

Olemme pohjoista tietäjäkansaa

Meillä pohjoisen luonnon väellä on tietäjäkansan sielu. Olemme alkaneet herätä ja muistaa syväajallista luonnonhenkistä tietoisuuttamme pohjoisena kansana. Kansantietämyksen juuret on vuosituhansien mittaan rituaaleilla sidottu sydämiemme voimaksi, väeksi ja kauneudeksi. Sen lähtökohtana on subarktinen luontomme, joka on kotimme. Pitämyspuut hengittävät yhä kanssamme. Syväajallisesti tietäjyys on jatkumona monituhatvuotiselle animistis-shamanistiselle kulttuuriperinnöllemme, joka edelleen kulkee mukanamme.

Sielu haluaa aina palvella yhteisöä, sillä sielu on olemukseltaan kollektiivinen, jopa kollektiivi – ei erillinen. Potentiaalimme on avautua sielumme luonnonvoimaisuudelle ja tietäjyydelle ja ottaa se johdonmukaisesti käyttöön edistämään ja palvelemaan siirtymää kolonialistisesta maailmanjärjestyksestä sielutietoiseen, ekosysteemiseen ja yhteisölliseen rauhan ja sovinnon aikakauteen – todelliseen kukoistuksen aikakauteen.

Tämä retriitti on toinen Tietäjäsielun kotiinpaluu -retriitti. Ensimmäinen retriitti Kolilla syyskuussa avasi aikakausien matkan tietäjyyden kulta-ajasta sielunmenetyksen aikaan ja sen varjoihin. Kuinka sielunmenetys ja katkennut luontosuhde johti teknologian palvontaan suorastaan epäjumalana. Väkevässä seremoniassa teimme ryhmänä tietäjäsielun palautuksen. Päätöspäivän konstellaatiossa
ilmentyi vaikuttavasti Lemminkäisen kuolema, joka näyttäytyi sielunmenetyksenä ja kuinka Lemminkäisen Äiti, suuri papitar, herätti poikansa henkiin palauttaen hänen sielunsa ja uusi aika saattoi syntyä. Meille näytettiin myös, kuinka tietäjäsielu tarvitsee vahvan, kehollistuneen sielun, johon kytkeytyä. Tässä retriitissä keskitymme ruumissieluun ja löylyyn. Kun ruumissielu ja löyly on vahva, olemme
saumaton osa luonnon ekosysteemiä. Tämän myötä muut sielumme osat voivat asettua ja linjaantua.